Parasta syksyisille eväsretkille

Avainsanat

, ,

Lapsia pidetään vanhempiensa suurina opettajina, ja minäkin voin allekirjoittaa sen, että pieni tyttö on opettanut minulle asioita, joita kukaan muu ei olisi voinut minulle selvittää. Suuria ja pieniä asioita; suuria totuuksia elämästä, pieniä juttuja arjesta. Käytännön asioita kuten sen, mihin kynsikkäitä oikein tarvitaan. Olen pitänyt niitä lähinnä turhakkeina – sormikkaina, joissa sormenpäät jäätyvät.

hello-kitty-kynsikka%cc%88a%cc%88t

Mutta niinpä vaan lapsen myötä opin, että kynsikkäät ovat juuri se, mitä 2-vuotias tarvitsee syksyisille eväsretkille, joille mennään säässä kuin säässä. Kynsikkäät sujahtavat ensin lämpökerrokseksi rukkasten alle ja eväshetkellä pienet kämmenet pysyvät lämpiminä samalla kuin sormenpäillä napsitaan eväät suuhun.

taaperon-kynsikka%cc%88a%cc%88t

Nopean etsinnän tuloksena en löytänyt valmista ohjetta 2-vuotiaan kynsikkäisiin. Hyödynsin siis Novitan ohjeen lapsen kynsikkään silmukkamääriä (https://www.novitaknits.com/fi/fi/node/1018/instructions) käyttäen ohuempaa merinovillalankaa ja ohuempia, 2,5-kokoisia, puikkoja kuin ohjeessa. Ohjeesta poiketen tein hanskat sileällä neuleella ja lopuksi silmukoita jäljitellen kirjoin koristeeksi yhden lapsen lempihahmoista, Hello Kittyn.

Näin lapsi sai näppärät, käytännölliset ja mieluisat asusteet, ja äiti oppi jotain uutta.

 

Mainokset

Tunikahuppari

Avainsanat

, , ,

Lapset osaavat antaa palautteen suoraan. Vaatteissa se näkyy esimerkiksi siinä, päätyykö vaate ylipäätään vapaaehtoisesti käyttöön. Hupparin kaavasta muokkaamani tunika, siis tunikahuppari, sai parhaan mahdollisen palautteen: se haluttiin päälle jo ennen kuin ehdin nappailla siitä kunnon kuvia blogiin (siispä kännykkäräpsyillä mennään).

Lasta miellytti erityisesti hupun vuoressa käyttämäni cheerleader-kangas.Kaveriksi tunika sai collegehousut samasta Noshin joustocollegesta.

Tunikahupparin pohjana käytin Noshin ilmaista hupparin kaavaa, jota muokkasin tarkoitukseen sopivaksi (kaventamalla, pidentämällä ja ompelemalla erilaisen taskun). Myös housujen kaava on Noshin.

 

Tähtiliina toi kukat pöytään

Avainsanat

 

Virkattuani kattausliinat ja lasinaluset halusin keittiön pöydälle myös pikkuliinan, jota voisi pitää maljakon alla. Virkattu tähtiliina on kiva lisä ruokapöytään: perinteistä pitsiliinaa trendikkäämpi, silti vanhan kanssa yhteensopiva.

Moderni pitsiliina

Viherkasveja meillä ei ole (osana paljon matkustavaa perhettä olen kokenut ne ongelmallisiksi), mutta leikkokukista tykkään älyttömän paljon. Leikkokukkia on kuitenkin tullut aika harvoin hankittua. Mutta tiedättekös mitä? Tämän liinan tehtyäni kotimme on vetänyt leikkokukkia puoleensa magneetin lailla!

Virkattu tähtiliina

Edellisen kukan lakastuttua on pöydälle ilmestynyt uusi kukka tai kimppu. Välillä maljakossa ovat majailleet pihalta kerätyt päivänkakkarat, välillä äidin pihasta tuotu pioni, välillä kaupan leikkokukka. Ihan kuin tässä liinassa olisi erityistä vetovoimaa, suorastaan taikaa.

Kestohedelmäpussit

Avainsanat

Uudet kauppakassini saivat juuri uusia kavereita kauppareissuille: kestohedelmäpusseja.

Kestohedelmäpussi

Paitsi että kestohedelmäpussit ovat muovisiin hedelmäpusseihin verrattuna ekologisia, niitä on mielestäni myös miellyttävämpää käyttää: Kestohedelmäpussin suun nauha kiristysjuttuineen on vaivaton avata ja sulkea ja myös takaa sen, että hedelmät varmasti pysyvät pussissa ostoksia pakatessa ja purkaessa. Kankainen pussi ei myöskään repeä painavammankaan lastin alla yhtä helposti kuin muovinen.

Kestohedelmäpussit

Ompelin pussit läpikuultavasta verhokankaasta. Hintalappu pysyy tiukasti kiinni siihen tarkoitetussa lätkässä.

Trikoinen säilytyspussi Marimekon kankaasta

Jotta kestopussit pysyvät nätisti kasassa, ompelin niille oman säilytyspussukan, jossa ne on helppo ottaa mukaan kauppaan. Marimekon laadukasta trikookangasta oli ilo ommella!

Kalifornia-sukat ja hillittyä beigeä

Avainsanat

Villasukkiahan tarvitaan aina. Ainakin, jos asuu Suomessa 20-luvun puutalossa. Pari paria perussukkia valmistui jo pitkä tovi sitten: hillityt beigesävyiset ja musta-valkoraidalliset pinkillä piristeellä eli Kalifornia-sukat.

Villasukkia

Musta-valkoiset sukat saivat nimen Kalifornia-sukat, sillä niihin liittyy vahvasti muisto viime talvesta, jolloin neuloin niitä talvehtiessamme Palm Springsissä. Varmasti sekä villa että muisto auringosta lämmittävät vielä talven koittaessa!

Musta-valkoiset raitasukat

Vielä en tiedä, päätyvätkö nämä omaan jalkaan vai vierassukkakoriin, mutta taattua on, että pian näille on taas käyttöä.

Villasukat korissa

Beigesävyiset neuloin Novitan Suomalaisesta sukkalangasta ja musta-valko-pinkit Gjestalin Maija-langasta.

Tyylillä lähikauppaan

Avainsanat

Viime aikoina olen tuntenut oloni suorastaan tyylikkääksi lampsiessani lähikaupasta kotiin ostosteni kanssa. Ja syy tähän yllättävään tyylikkyyteen on uudessa kauppakassissa.

Virkattu kauppakassi on sekä nostalginen että trendikäs. Tämä yksilö on myös juuri sopivankokoinen lähikaupan ostoksille, sillä sen sisään mahtuu lompakon lisäksi mainiosti esimerkiksi kurkku, tomaatit, omput, maitolitra, leipä, viiliä ja tofupaketti.

Virkattu kauppakassi

Kassin virkkasin kalalangasta Virkkuri-kirjan ohjeella. Kahvat ompelin kesäisen keltaisesta nauhasta.

Kyllä tämän kanssa kelpaa tepastella kauppaan ja takaisin!

Kangaskassi

Avainsanat

Minulle ruokakaupan muovipussi on kauhistus. Kannan useimmiten kestokassia mukanani ja varastoin kauppakasseja myös esim. auton hanskalokeroon. Järjestettyäni ompelutarvikkeeni ja kangasvarastoni oli minulla suuri into päästä ompelemaan. Halusin tehdä jotain helppoa ja sellaista, joka olisi paitsi tarpeellista myös valmistuisi kertaistumalta. Kauppakassihan siitä sitten syntyi.

Kangaskassi säilytyspussilla

Kangasvaraston kätköistä löytyneestä jämäkästä kankaasta syntyi reilunkokoinen kassi, jolle ompelin vielä säilytyspussin.

Kangaskassi säilytyspussissa

Nepparilla suljettavassa säilytyspussukassa kassi pysyy siististi kasassa vaikkapa auton hanskalokerossa tai käsilaukussa.

Kangaskassi

Ja onhan tällainen mainoskassia tai muovipussia tyylikkäämmän näköinen myös eteisen naulakossa, eikö? Kassi on palvelut myös saunakassina ja voisinpa sen tämän kulkevan  kesäkassina myös rannalle. Yleiskassi siis.

Kangaslaatikot kankaille

Avainsanat

, ,

Sisustusbuumin vallattua puutalon olen tehnyt paitsi isompia sisustushankintoja myös pientä järjestelyä. Yksi järjestelyn kohteeksi päässyt kohde olivat käsityötarvikkeet. Kankaani ovat olleet säilytyksessä melko siististi, mutta epäkäytännöllisesti parissa isossa laatikossa. Vaikeahan sieltä laatikoista oli löytää muuta kuin päällimmäiset kankaat sotkematta koko laatikon sisältöä.

Laatikot ennen päällystystä

Ja silloin järjestelyinto ja diy-luonne kohtasivat jälleen. Varastosta löytyi sopivankokoiset säilytyslaatikot, jotka eivät sellaisenaan läpäisseet visuaalista seulaa. Siispä laatikot vaativat uuden pinnan ja päätin päällystää ne kankaalla.

Kangaslaatikot hyllyssä

Ompelin kankaasta laatikoihin ja niiden kansiin sopivat ”huput”, jotka kiinnitin liimaamalla käänteen laatikon suulle. Samalla viikkasin pienet tilkut pieniin valkoisiin laatikoihin.

Kankaat kangaslaatikossa

 

Kankaiden säilytys

Nyt niin säilytyslaatikot kuin järjestykseen viikatut kankaatkin miellyttävät silmää. Ja saivat ompeluinnon valloilleen!

Kattausliinat ja lasinaluset Domusten kaveriksi

Avainsanat

,

Uusi keittiön pöytä ja ihanat Domukset vaativat kaverikseen uudet kattausliinat ja lasinaluset. Pöytä on niin vanha, että kunnostuksen jälkeenkään pinta ei ole virheetön, mutta silti on mukavaa että pöydän ja kuumien astioiden väliin voi laittaa jotain. Kokonaan en halunnut pöydän pintaa peittää liinalla, joten kattausliinat ovat tarpeeseen juuri sopivat.

Virkatut kattausliinat ja lasinaluset

Kattausliinat tuovat mukavasti ryhtiä kattaukseen ja suojaavat pöydän pintaa ja hohtavan valkoinen liina tuo ruskeaan pöytään mukavasti raikkautta. Halusin ilmeeltään linjakkaat ja pitsiliinoja modernimmat tabletit, joten tein liinoista mahdollisimman yksinkertaiset: pylväillä virkatut ympyrät ja reunoihin viimeistelynä kiinteitä silmukoita. Yksinkertaista ja toimivaa.

Virkatut lasinaluset

Lankana käytin Cewec Cotton 8/4:ää. Kattausliinoissa käytin yksinkertaista lankaa ja lasinalusissa kaksinkertaista lankaa.

 

Domukset saapuivat puutaloon vol. 2

Avainsanat

, ,

Kerroin jo aikoja sitten hankkineeni vanhat Domus-tuolit ja siitä saakka nämä klassikot ovat odottaneet aikaansa puutalon kellarissa. Niille ei ole ollut sopivaa paikkaa eikä käyttöä kotonamme ja kävipä mielessä jo niiden myyntikin.

Nykyinen kotimme on osoittautunut hauskaksi, mutta haastavaksi sisustaa. Laajennettuamme asuntoa ottamalla kylmän vinttitilan asumiskäyttöön on asunto kasvanut. Samalla asukkaiden muuttuessa pariskunnasta kolmihenkiseksi perheeksi ja lapsen kasvaessa vauvasta taaperoksi ovat tarpeet asunnolle muuttuneet jatkuvasti. Tilanteen eläessä ja kalusteiden vaeltaessa huoneesta toiseen on sisustus ollut kokoajan kesken. Ja siksi sisustuspostausten tekeminen on tuntunut vaikealta. Mutta nyt kolmen vuoden asumisen jälkeen luulen, että vihdoinkin sisustuksen palaset loksahtelevat pikku hiljaa paikoilleen!

Keittiön pöytämme siirtyessä olohuoneeseen (olohuoneesta juttua ehkäpä sitten kun saamme sen sisustuksen valmiiksi) löytyi Domuksille lopulta paikka keittiöstä. Niiden kaveriksi löytyi juuri sopiva pyöreä vanha ruokapöytä Facebookin alueellisesta kierrätysryhmästä.

Domus-tuolit ruokapöydän ääressä

Päädyimme laittamaan sekä tuolit että pöydän ammattilaisen kunnostettavaksi. Tuolien selkänojan ja istuimen väliset rikkinäiset vaneriosat piti vaihtaa uusiin ja uudet luonnollisestikin tehdä. Tämä vaatii muotit ja muutakin ammattitaitoa, jota minulla ei ole – siispä onni on, että löysimme sopivan ammattilaisen tuolien kunnostamiseen. Lopputulokseen olemme täydellisen tyytyväisiä!

Mitoitukseltaan pöytäryhmä on juuri sopiva meille ja en tiedä miten voisin ylistää Domusten istumismukavuutta – se on vaan vertaansa vailla. Tätäkin juttua kirjoitan juuri kuvassa näkyvän pöydän äärellä Domus-tuolilla. Ai että tämä klassikko on mukava takamuksen alla!

Sekä pöytä että tuolit ovat vanhoja ja kunnostuksesta huolimatta niissä näkyy juuri sopivasti niiden ikä. Kalusteissa on pieniä kulumia; sitä elettyä elämää ja tarinoita. Ihan niin kuin vanhassa puutalossa kuuluukin olla.